Maratonjuoksu

Maratonin juoksua pidetään yleisurheilun kuninkuuslajina. Siinä todella erotetaan jyvät akanoista, eikä ihan kuka tahansa tähän suoritukseen pystykään. Tarkoitus on juosta 42 kilometrin matka mahdollisimman nopeasti ja yleensä maraton juostaankin kisojen viimeisenä päivänä esimerkiksi maailmanmestaruuskilpailuissa tai olympialaisissa. Muista yleisurheilulajeista poiketen maratonia ei juosta stadionilla, vaan sen lähiympäristössä. Yleensä matka aloitetaan stadionilta ja yhden kierroksen jälkeen reitti ohjautuu ulos stadionilta. Matka jatkuu kaupungin läpi kierrellen katuja ristiin rastiin ja palaten lopuksi stadionille. Näin ollen katsojat näkevät lähdön ja voittajan maalin saapumisen.

Matkan varrella on yleensä useita juomapisteitä, joissa juoksijat voivat napata urheilujuomaa tai vettä ja jatkaa taas matkaansa. Onpa joissain kisoissa nähty myös kisaajien pyörtymisiäkin matkan varrella. Juoksu on äärimmäisen rankka, joka laittaa koko kropan koville. Jos ei ole harjoitellut tarpeeksi tai kropassa on mitään muuta pientäkään ongelmaa, voi niin pitkän matkan juoksussa seurauksena olla tajunnan menetys.

Maratonjuoksun historia juontaa juurensa antiikin Kreikkaan. Tarina kertoo, että taistelulähetti lähti viemään viesti Marathonin taistelusta ja juoksi tuon 42 kilometrin matkan. Niinpä matka on vakiintunut tämän juoksukilpailun matkaksi. Maraton on ollut mukana olympialaisissa aina ensimmäisistä olympialaisista lähtien vuodesta 1896, joten kyseessä on todella pitkäikäinen kisa. Nopeimmin maratonin on juossut miehistä Eliud Kipchonge, joka taittoi matkan aikaan 2 tuntia 1 minuuttia ja 39 sekuntia.

Vastaa